Suomen 100 kauneinta kuorolaulua -maratonkonsertti
7.10.2017

Yleisöäänestyksen tulos:        11 kauneinta kuorolaulua Suomessa

1. Finlandia (Jean Sibelius)
2. Myrskuluodon Maija (Lasse Mårtenson)
3. Kalliolle, kukkulalle (Kaj Chydenius)
4. Oi kallis Suomenmaa (Heikki Klemetti)
5. Sydämeni laulu (Jean Sibelius)
6. Tämä taivas, tämä maa (Jukka Kuoppamäki)
7. Sininen ja valkoinen (Jukka Kuoppamäki)
8. Soi kunniaksi luojan (Jean Sibelius)
9. Balladi elokuvasta Klaani (Anssi Tikanmäki)
10. Murheellisten laulujen maa (Mikko Syrjä)
11. Suomen laulu (Fredrik Pacius)

Linkki Yle Jyväskylän uutiseen

Maratonkonsertin taltion katseluaika  Yle Areenassa päättynyt

Kiitos Yle Jyväskylän, saimme mahdollisuuden palata Suomen 100 kauneinta kuorolaulua -maratonkonsertin tunnelmiin 30 päivän ajan Yle Areenan kautta!

Konsertti on jaettu viiteen osaan.

Osa 1:

Ensimmäisessä osassa esiintyvät Jyväskylän Studiokuoro, Mieskuoro Sirkat, Secapella ja Kamarikuoro Cantinovum:

https://areena.yle.fi/1-4254403

Osa 2:

Toisessa osassa esiintyvät Musica, Harjun Laulu, Kamarikuoro Cantinovum, Jyväskylän Studiokuoro, Vaput ja Jyväskylän Naislaulajat:

https://areena.yle.fi/1-4254576

Osa 3:

 

https://areena.yle.fi/1-4254754

 

Tässä maratonkonsertin kolmannessa osassa esiintyvät Jyväskylän Naislaulajat, Viihdekuoro Karpalot, Aallon Laulajat, Fiori, Femmineo ja Ilonat.

 

Osa 4:

 

https://areena.yle.fi/1-4254755

 

Tässä maratonkonsertin neljännessä osassa laulavat Palokan viihdelaulajat, Voice, Keuruun Serena, Ruamjai ja Kamarikuoro Cantinovum.

 

Osa 5:

 

https://areena.yle.fi/1-4254758

 

Tässä viidennessä ja viimeisessä osassa esiintyvät Lapsen Ääni, Kolmekuutoset, Vox Aurea ja 20:stä kuorosta muodostettu suurkuoro. Konsertin päätteeksi Hannu Ikonen julkistaa yleisöäänestyksen tuloksen Suomen kauneimmasta kuorolaulusta.



 

 

Suomen 100 kauneinta kuorolaulua -maratonkonsertissa esiintyy 20 keskisuomalaista kuoroa:

KONSERTIN AIKATAULUARVIO

Allaolevan aikataulun kellonajat ovat arvioita. Konsertin aikataulu voi siis elää jonkun verran.

Konsertti alkaa klo 14 ja päättyy noin klo 19.39.

Jyväskylän Studiokuoro klo 14.00

Mieskuoro Sirkat klo 14.21

Secapella klo 14.42

Cantinovum 14.59

Musica-kuoro klo 15.21

Harjun Laulu ja Musica-kuoro klo 15.42

Harjun Laulu klo 15.47

Harjun Laulu, Cantinovum ja Jyväskylän Studiokuoro klo 16.01

Vaput klo 16.04

Jyväskylän Naislaulajat ja Vaput klo 16.18

Jyväskylän Naislaulajat klo 16.21

Viihdekuoro Karpalot klo 16.38

Viihdekuoro Karpalot ja Aallon Laulajat klo 16.45

Aallon Laulajat klo 16.49

Lauluyhtye Fiori klo 17.07

Lauluyhtye Fiori, Jyväskylän Naislaulajat ja Femmineo naiskuoro klo 17.13

Ilonat klo 17.18

Femmineo naiskuoro klo 17.26

Palokan Viihdelaulajat klo 17.32

Voice-kuoro klo 17.40

Keuruun Serena Ry klo 18.01

Ruamjai klo 18.13

Ruamjai ja Cantinovum klo 18.29

Lapsen ääni klo 18.33

Kolmekuutoset Lapsikuoro klo 18.44

Vox Aurea ja Kolmekuutoset Lapsikuoro klo 18.50

Vox Aurea klo 18.53

SUURKUORO - SEKAKUOROT klo 19.17

SUURKUORO - KAIKKI klo 19.22

Konsertin päätös ja Suomen kauneimman kuorolaulun julistaminen klo 19.39

 

1. Ruamjai

Jyväskyläläinen Ruamjai-kuoro on noin neljänkymmenen nuoren ja lahjakkaan laulajan raikas ja hyväntuulinen sekakuoro, joka tunnetaan elävästä esiintymisestään ja tulkinnallisesta taituruudesta, josta kuoro saikin kultaleiman lisäksi erikoismaininnan Tampereen Sävel –kuorokatselmuksessa viime kesäkuussa.

Kuluvana vuonna Ruamjai on osallistunut myös kuorofestivaaleille ympäri Suomen sekä säestänyt livemusiikilla suomalaista Valkoinen peura –klassikkoelokuvaa.

Kuoroa on syksystä 2015 lähtien johtanut Kirsi Kaunismäki-Suhonen.

Linkki Ruamjain nettisivuille

Linkki Ruamjain Facebook-sivulle

Kuva: Leo Brinkmann



 

2. Ilonat

Ilonat on Jyväskylän kansalaisopiston alaisuudessa toimiva lauluryhmä, jonka monipuolinen ohjelmisto koostuu kansanlauluista, iskelmistä ja elokuvamusiikista eri vuosikymmeniltä.

Ilonat lauluyhtyeessä laulaa hoivakotien henkilökuntaa ja he esiintyvät pääasiassa sotaveteraanien tilaisuuksissa ja hoivakodeissa. Yhtye on esiintynyt Jyvässeudun lisäksi Ranskassa ja Norjassa. Kuoro on äänittänyt levyn pari vuotta sitten.

Kuoroa johtaa Sari Loukola-Eirtola

Linkki Ilonien Facebook-sivulle

Kuva: Seppo Haimakainen

 

3. Lauluyhtye Fiori

Lauluyhtye Fiori on kukoistanut vuodesta 1993 lähtien, ja viime aikoina sen musiikilliset polut ovat kulkeneet perinteisen kirkkomusiikin sekä eurooppalaisen kansanlaulun parissa.

Vuosien mittaan Fiori on reissannut niin kotimaassa kuin eri puolilla Eurooppaa, viimeisimpänä Lontoossa kesällä 2016 säveltäjä Michael Parsonsin vieraana esittäen ja äänittäen hänen Fiorille säveltämiään teoksia.

Syksyllä 2017 Fiori esittää suomalaista nykykansanmusiikkia, kokoonpanossa laulavat Jenni Heilala, Iina Karjalainen, Henna-Mari Kattilakoski, Marjukka Manner, Sini Salonen, Liisa Suokivi ja Tiina Vuori.

Linkki Fiorin nettisivuille
Linkki Fiorin Facebook-sivuille

Kuva: Tuija Puumala

 

4. Palokan Viihdelaulajat

Palokan Viihdelaulajat on syksyllä 1999 perustettu Jyväskylän Kansalaisopiston kuoro, jota johtaa Sari Eirtola-Loukola.

Kuoron ohjelmisto koostuu sekä viihteellisestä että hengellisestä musiikista. Laulajia kuorossa on noin 30. Kuoro esiintyy ahkerasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Keväällä 2017 Palokan Viihdelaulajat järjestivät useamman konsertin sarjan Suomi100 -teemalla laulaen sota-ajan lauluja ja syksyllä he matkustavat Espanjan Fuengirolaan konsertoimaan.

Linkki Palokan Viihdelaulajien nettisivuille

Linkki Palokan Viihdelaulajien Facebook-sivulle

Kuva: Jyrki Loukola

 

5. Vaput

Terveiset naiskuoro Vapuilta! Vaput on osa Suomen kuorohistoriaa, sillä se on vanhin yhä toimiva suomenkielinen naiskuoro. Pitkän iän salaisuus on uudistuminen perinteitä unohtamatta - aktiivinen toiminta pitää vanhuksenkin nuorena. :)

Nelisenkymmentä laulavaista naista Jyväskylästä ja lähiseudulta muodostaa mahtavan tehojoukon, joka kouluttautuu, konsertoi ja kilpailee aktiivisesti.

Kuoron ohjelmisto on vaihtelevaa - viihteellistä ja hengellistä, modernia ja klassista. Erityisesti Vaput tunnetaan jyväskyläläisen ja keskisuomalaisen kuoromusiikin esittämisestä. Vaput on valittu Suomen vuoden naiskuoroksi kolmesti.

Kuoroa johtaa Ulla Kotamäki.

Linkki vappujen nettisivuille
Linkki vappujen Facebook-sivuille

Kuva on Vappujen 105-vuotiskonsertista Aalto-salilta. Konsertti oli samalla osa Valon kaupunki -tapahtumaa.
Kuva: Tommi Penttinen

 

6. Jyväskylän Studiokuoro

Jyväskylän Studiokuoro perustettiin vuonna 1968 tekemään musiikkiohjelmia silloiselle Jyväskylän alueradiolle. Radion välityksellä kuoro tulikin nopeasti tutuksi suurelle musiikkiyleisölle lähinnä pienimuotoisen hengellisen musiikin esittäjänä ja levyttäjänä sekä keskisuomalaisen kuoroperinteen vaalijana. Kuoron nykyiseenkin noin 25 laulajan joukkoon kuuluu edelleenkin musiikin ammattilaisia, opiskelijoita ja kokeneita harrastajia Jyväskylän lisäksi laajasti maakunnan alueelta.

Studiokuoroa on johtanut vuodesta 1993 lähtien Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö, musiikkineuvos Hannu Ikonen, joka on ohjelmistovalinnoillaan pyrkinyt monipuolistamaan kuoron äänenmuodostusta ja ilmaisua. Äänenmuodostuksessa tärkeänä asiantuntijana ja apuna toimii nykyään oopperalaulaja Helena Lehmuskero.

Ohjelmistoon on vuosien mittaan sisältynyt suurimuotoisia hengellisiä teoksia, oopperaa, jazzia, kansanmusiikkia, gospelia, klassista kamarikuoro-ohjelmistoa ja kansallista musiikkiperinnettä. Tärkeä osa ohjelmistoa on keskisuomalaisten säveltäjien teoksilla. Niitä ovat kuorolle tehneet muun muassa Pekka Kostiainen, Lasse Jalava, Ahti Karjalainen, Joose Tammelin, Kai Nieminen, Juha Holma, Erkki Raiski ja Olli Moilanen. Kuoronjohtaja itsekin on laatinut useita sovituksia kuorolle. Viimeisin levytys on vuodelta 2015, jolloin kuoro tuotti uuden joululaululevyn ”Loistava Joulu – Strålande Jul”.

Linkki Jyväskylän Studiokuoron nettisivuille

Linkki Jyväskylän Studiokuoron Facebook-sivulle

 

7. Secapella

Secapella on noin 40 laulajan persoonallinen ja energinen sekakuoro Jyväskylästä. Kuoro laulaa tavoitteellisesti ja iloisella meiningillä musiikkia laidasta laitaan ja usein uusilla kuorosovituksilla. Kuoroa johtaa Salme Lindroos.

Secapella keskittyy lauluilmaisun lisäksi tarinallisuuteen. Esitykset ovat aina musiikillisia ja visuaalisia kokonaisuuksia.

Keväällä valmistui Matkalla-kokonaisuus, jonka teemoja ovat siirtolaisuus, lähteminen ja henkinen kodittomuus. Secapella esittää tätä ohjelmistoa vielä syksyllä, jolloin pisin esiintymismatka suuntautuu Ruotsiin Södertäljeen ja Nyköpingiin. Matkalla on osa Suomi100- juhlavuoden ohjelmaa.

Linkki Secapellan nettisivuille

Linkki Secapellan Facebook-sivulle

Kuva: Nina Huisman

 

8. Aallon Laulajat

Jyväskylän Työväenyhdistyksen sekakuoro Aallon Laulajat perustettiin syksyllä 1889, eli kyseessä on yksi Suomen vanhimmista sekakuoroista. Sekakuoron kanssa on rinnakkain ollut naiskuoro, laulyhtye Aksentti sekä miessekstetti. Suomi 100 -konsertissa esiintyy vaan sekakuoro. Ohjelmistossa on lauluja laidasta laitaan: hengellistä, klassista sekä viihteellistä.

Viimeisen 25 vuoden aikana on matkustettu paljon.
Vuonna 2008 kuoro voitti Veronan Concorso Internazionale di canto corale laulukilpailussa 3. sijan kansanlaulujen sarjassa. Interkulturin järjestämässä kansainvälisessä suurteosten laulutapahtumassa Sing along! Budapest 2014 esitimme W. A. Mozartin Requiemin. Suunnitelmassa on jo kuoron 130. juhlavuosi ja sen tapahtumat.

Kuoroa johtaa jo vuodesta 1991 Küllike Vaatmann, varajohtajana on toiminut vuodesta 2015 Yufei Liu ja säestäjämme on Natalia Talman.

Linkki Aallon Laulajien nettisivuille

Kuva: Hannele Puttonen

 

9. Keuruun Serena

Lauluyhtye Keuruun Serena on perustettu vuonna 1993. Tällä hetkellä riveissä on 14 laulajaa:
4 sopraanoa, 5 alttoa, 2 tenoria sekä 3 bassoa.
Tälläkin jäsenmäärällä aikaansaadaan jopa kahdeksanäänisiä lauluesityksiä.

Laulunjohtajia on kaksi. Hengellisen musiikin ohjaa ja johtaa
Keuruun kanttori Heikki Koljonen ja kevyen ohjelmiston, eläinlääkärinä Keuruulla toimiva, Jukka Kuusisto.

Kuoro on esiintynyt ja kilpaillut sekä Suomessa että ulkomailla; Unkari, Florida, Espanja, Portugali, Italia, Tsekki ja viimeisin ulkomainen kilpailu joulukuussa 2016 Slovakiassa, josta tuomisina kaksi hopeaa sekä yksi kulta.

Kuoro on tuottanut seitsemän äänitettä: yhden C-kasetin sekä kuusi CD- levyä, viimeisin 2016 Tiellä ken vaeltaa, virsiä eri Euroopan maista. Tallenteet edustavat useita eri genrejä, lastenlauluista euroviisuihin.

Kuoron ohjelmistoon kuuluu perinteisten sekakuorosovitusten lisäksi runsaasti joko kuoronjohtajien/ kuorolaisten itse sovittamia tai kuorolle tilattuja sovituksia.

Linkki Keuruun Serenan nettisivuille

Linkki Keuruun Serenan Facebook-sivulle

Kuva: Esko Soini

 

10. Harjun Laulu

Harjun Laulu on 72 vuotta nuori sekakuoro, johon kuuluu noin 50 laulajaa.

Kuoroa johtaa Suomessa ja ulkomailla ansioitunut diplomikuoronjohtaja Rita Varonen. Kysymykseen, miksi laulan, vastaa laulun seka(kuoro)käyttäjä:
”No, miksipä en.” Kuorolaiset ovat tunnetusti täysin laulunlyömää porukkaa, laulu viriää herkästi yleensä kaikkialla, missä laulajia on koolla.

Kuoro harjoittelee tavoitteellisesti, joskin pilke silmäkulmassa. Harjoituksissa on kiinnitetty erityistä huomiota sävelpuhtauteen ja rytmiikkaan. Tavoitteeseen pääsemiseksi Ritalla on säkillinen erilaisia keinoja:
hän keinuttaa harjoituksissa kuoron lanteita ja marssittaa kuoroa salissa oikean rytmin ja sykkeen löytämiseksi.

Säännölliset kevät- ja joulukonsertit Jyväskylässä sekä vierailut muualla Suomessa ja ulkomailla tuovat lisäpuhtia harjoitteluun. Syyskuussa 2016 kuoro esiintyi Shanghaissa ja tämän vuoden elokuussa on vuorossa Sveitsin Lenzburg.

Kuoro on julkaissut kaksi Laulusta voimaa yhteislaululevyä, jotka on tarkoitettu yhteislaulun virittäjiksi erilaisiin tilaisuuksiin. Yhdessä laulamisen ilo leviää laajasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Linkki Harjun Laulun nettisivuille

Linkki Harjun Laulun Facebook-sivulle

Kuvassa Harjun Laulu Kiinassa

 

11. lapsen ääni

Lapsi- ja nuorisokuoro Lapsen ääni perustettiin syksyllä 2016. Kuorossa laulaa n. 50 peruskouluikäistä lasta ja nuorta Jyväskylän ja Muuramen alueelta. Kuoron toiminnan taustalla on kuorolaisten vanhempien perustama tukiyhdistys ja kuoro tekee yhteistyötä Muuramen seurakunnan kanssa.

Lapsen ääni laulaa klassista musiikkia kaikilta aikakausilta. Kuoron toiminta on kaikille avointa ja kuoro hakee jatkuvasti uusia laulajia. Lapsen ääni -kuoro on jaettu kahteen ryhmään: Unisono-ryhmään kaikki peruskouluikäiset laulajat ovat tervetulleita. A cappella -ryhmään osallistuvilta edellytetään joko aiempia musiikin opintoja tai itse hankittua osaamista, joka osoitetaan näyttökokeessa. Musiikillisesti kantavana
ajatuksena on pyrkimys luonnolliseen, tasapainoiseen ja ilmaisuvoimaiseen äänen käyttöön – lapsen äänen löytämiseen.

Matias Lahti (s. 1985) valmistui muusikoksi OAMK:sta pääaineenaan viulu kesällä 2016. Opettajinaan hänellä olivat
Jari Valo ja Ari Angervo, jonka oppilaana Lahti jatkaa opintojaan edelleen yksityisesti. Lapsen äänen lisäksi hän johtaa perustamaansa Ihmisen ääni -kamarikuoroa, joka toimii projektiluonteisesti eri puolilla Suomea, sekä opettaa viulunsoittoa. Lahti on toiselta koulutukseltaan lääkäri, missä ammatissa hän työskentelee myös.

Linkki Lapsen äänen nettisivuille

Linkki Lapsen äänen Facebook-sivulle

Kuva: Jaakko Uljas

 

12. Voice

Voice on hankasalmelaislähtöinen kuoro, joka on tullut monille tutuksi esimerkiksi Suomen paras kuoro -kilpailun voitosta vuonna 2011 (YLE). Nyt jyväskyläläistynyt, reilun 20 hengen kokoonpano esittää monipuolista pop- ja rockmusiikkia usein luottobändinsä Solitary Companyn säestämänä. Energisyys, raikas soundi ja mahtava keikkameininki säilyvät kuitenkin myös kuoron esiintyessä kevyemmän säestyksen kera.

Vuosien varrella Voice on esiintynyt erilaisissa konserteissa ja tilaisuuksissa, ja piipahtanut konsertoimassa myös Ruotsin puolella. Voice tunnetaan monipuolisesta ohjelmistostaan, joka sisältää pop- ja rockmusiikkia aina David Bowiesta Tehosekoittimeen ja Queenista Bruno Marsiin saakka.

Vaikka laulajat ovat vuosien mittaan vaihtuneet, Voicen laatu ja tyyli ovat säilyneet läpi vuosien. Tästä pitää huolen kuoron perustaja ja kuoronjohtajana alusta saakka toiminut Tarja Erkkilä.

Linkki Voicen nettisivuille

Linkki Voicen Facebook-sivulle

Kuva: Kaisu-Leena Pekkanen / MuKuTa ry

 

 

13. Femmineo

20-vuotias jämsäläinen naiskuoro Femmineo laulaa Mia Ruohosen johdolla sydämensä kyllyydestä!

Lauluvalikoimassa on niin uutta kuin vanhaa kansanmusiikkia, kirkkomusiikkia, klassisen kuoromusiikin helmiä kuin iskelmää ja lastenlauluja.

Yhteinen naisenergia on ehtymätön voimavaramme. Tule mukaan laulamaan!

Linkki Femmineon nettisivuille

Linkki Femmineon Facebook-sivulle

 

 

14. Musica-kuoro

Noin 25 laulajan Musica-kuoro perustettiin vuonna 1977 Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen yhteyteen ja kuoro viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Kuoroa on sen perustamisesta lähtien johtanut säveltäjä Pekka Kostiainen ja äänenmuodostuksesta huolehtivat Minja Niiranen ja Leila Saari.

 

Kuoron 40-vuotisen historian aikana lauletun musiikin kirjo on laaja: kansanmusiikkia, renessanssi- ja barokkimusiikkia, kirkkomusiikkia ja nykysäveltäjien teoksia.  Luonnollisesti kuoro on esittänyt – ja kantaesittänyt – useita Pekka Kostiaisen teoksia. A cappellan lisäksi Musica on ollut useasti yhteistyössä Jyväskylän Sinfonian kanssa esittäen suurteoksia.

 

Normaalin konserttitoiminnan lisäksi Musica on myös matkaillut ja levyttänyt ahkerasti - uusimpana teoksena Kostiaisen Requemin, joka julkaistaan syksyllä 2017. Musican 40-vuotisjuhlakonsertti on 28.10.

 

Kuva: Toni Neffling

 

 

 

15. Viihdekuoro Karpalot

Viihdekuoro Karpalot on joutsalainen v.1998 perustettu viihdemusiikkia esittävä kuoro. Kuoron ohjelmisto koostuu lähinnä kotimaisesta tanssi- ja viihdemusiikista.

Kuoroa johtaa Sinikka Lahti.

Kuva: Markku Rimpi

 

16. KolmeKuutoset-lapsikuoro

KolmeKuutoset- lapsikuoro on aloittanut toimintansa v. 1980. Kuoro koostuu nimensä mukaan Jyväskylän kaupungin koulujen 3.-6.-luokkien oppilaista. Kuoroon kuuluu kirjava joukko innokkaita musiikin harrastajia, jotka nauttivat uuden oppimisesta, yhdessä tekemisestä ja iloisesta meiningistä. Kuoron esiintymiset keskittyvät kotiseudulle ja kotimaahan, mutta se on konsertoinut myös Virossa, Unkarissa, Ruotsissa, Norjassa, Kreikassa, Italiassa ja Tšekissä.

Ohjelmistomme sisältää monipuolista, uutta ja vanhaa, suomalaista ja ulkolaista kuoromusiikkia, hengellistä musiikkia. Kuoro pyrkii laajentamaan ilmaisuaan yhdistämällä siihen teatterin ja liikunnan keinoja.

Keväällä 2015 kuoro piti 35-vuotisjuhlakonsertin. Kuoroa johtaa Ágnes Lak Losonc, säestäjänä toimii András Szabó.

Kuva : Àgnes Lak Losonc Kuoromatka Hämeenlinna laulujuhlissa v. 2017

 

17. Mieskuoro Sirkat

Mieskuoro Sirkat perustettiin Jyväskylässä 1899. Perustajana oli seminaarinlehtori P.J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja. Alultaan "Nelinkertainen mieskvartetti" kasvoi vähitellen nykyiseksi yli 50 laulajan kuoroksi.

Koko historiansa ajan Sirkat on ollut Keski-Suomen johtava mieskuoro, joka on jättänyt pysyvän jäljen Jyväskylän ja koko maakunnan kulttuurielämään. Sirkat on myös Mieskuoroliiton perustajajäsen. Mieskuoroliiton Vuoden kuoroksi nimetty Sirkat on esiintynyt monissa tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla, myös radiossa ja televisiossa. Kuoro on tuottanut useita äänitteitä.

Kuoro esiintyy joka vuosi eri puolilla Suomea. Kansainvälisesti kuoro on esiintynyt seuraavissa maissa: Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Sveitsi, Unkari, Espanja, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia sekä Kiina, jossa kuoro oli 1983 ensimmäinen länsimainen kuorokuorovieras (konsertit televisioitiin maanlaajuisesti). 1979 Sirkat edusti Suomea Luzernissa konsertissa, jonka järjesti Euroopan kuoroliitto. Kuoro osallistui Debrecenissä kansainväliseen Béla Bartók kuorokilpailuun vuosina 1996 ja 2002 ja oli molemmilla kerroilla kilpailun paras mieskuoro. Ensimmäisessä kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa Turussa 1989 kuoro sijoittui parhaaksi perinteiseksi mieskuoroksi kansainvälisessä sarjassa. Kolmannessa kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa Helsingissä vuonna 2000 Sirkat voitti kansainvälisen sarjan ja Juha Holma palkittiin kilpailun parhaana johtajana. Lisäksi kuoro sai Madetoja-rahaston erikoispalkinnon parhaasta Madetoja-tulkinnasta (Soittoniekat).

Juha Holma johti kuoroa vuosina 1994-2004 ja edeltäjiensä tavoin sävelsi kuorolle uutta ohjelmistoa. Aluevaltauksina hänen kaudeltaan mainittakoon laulu- ja näyttämötaidetta yhdistäneet produktiot, joista toinen perustui Carl Michael Bellmanin lauluihin (1996) ja toinen suomalaiseen saunakulttuuriin (2001).

Tärkeitä ponnistuksia ovat olleet jyväskyläläistä joulumusiikkia sisältävä äänite yhdessä sopraano Mari Palon kanssa, kanadalaisen nykysäveltäjän Murray R. Schaferin teoksiin keskittynyt kaksoisyhteiskonsertti Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran kamarikuoron kanssa, ja Sibeliuksen Kullervo-sinfonian palauttaminen kuoron ohjelmistoon Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Kuoro on osallistunut viiden vuoden välein järjestettäville Sulasolin Laulu- ja soittojuhlille, joista viimeisimmät järjestettiin Haminassa 2002, Porissa 2007, Kuopiossa 2012 ja Hämeenlinnassa 2017.

Kuoro on juhlinut merkkivuosiaan viiden vuoden välein. Suurin ja arvokkain merkkivuosijuhla pidettiin 1999 kuoron satavuotisen historian kunniaksi. Vastavalmistuneen Jyväskylän Paviljongin ensimmäinen konsertti oli nimenomaan tämä Sirkkojen juhlakonsertti.

Juhlavuosi kirvoitti järjestämään konsertin yhdessä Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) kanssa. Esiinnyimme otsikolla "Hannikaisen poikia" yhteisen perustajamme kunniaksi. Kuorovierailu alkoi arvoisellaan tavalla kun vieraat astelivat junasta punaista mattoa pitkin Vankkuriin karaokekisailuun.

Juhlavuosinaan kuoro on usein matkustanut. Vuonna 1999 osallistuimme Tallinnan laulujuhlille, vuonna 2004 järjestimme viikonloppupurjehduksen Päijänteelle, jonka yhteydessä pidettiin historiallinen laiturikonsertti. Vuonna 2009 konsertoimme Pietarissa ja Berliinissä ja 2014 konsertoimme Reykjavikissa.

Kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 2004 lähtien on toiminut Nikke Isomöttönen, jonka johdolla kuoro on viettänyt merkkivuosiaan monin tapahtumin ja matkoin. 110-juhlavuoden taiteellisena huipennuksena oli Erkki Raiskin oratorion 'Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta' kantaesitys Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Sibeliuksen Kullervo-sinfoniassa kuoro on aina esiintynyt teoksen ansaitsemalla tinkimättömyydellä, viimeksi vuonna 2015 Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlinnan yhteydessä. Kullervo esitetään syksyllä 2017 yhdessä Jyväskylä Sinfonian ja Mikkelin Kaupunginorkesterin kanssa molemmissa kaupungeissa.

Sirkkaviini vain paranee vanhetessaan!

  

  

 

18. Vox Aurea

Vox Aurea - Jyväskylän koulutoimen edustuskuoro

Vox Aurea, kultainen ääni, on Jyväskylän koulutoimen edustuskuoro. Vox Aurea kuu­luu maamme eturivin lapsikuoroihin ja sen taso on tunnettu myös kansainvälisesti. Kuoroa johtaa FL musiikkipedagogi Sanna Salminen.

Vox Aurea -kuoron perusti musiikkipedagogi Torsten Lindfors Jyväskylän koululaitoksen musiikkiluokkien oppilaista vuonna 1968. Jo ensimmäisinä toimintavuosinaan kuoro kohosi maamme lapsikuorojen parhaimmistoon ja on palkittu niin kotimaisissa kuin ulkomaisis­sa kilpailuissa. Lindforsin jälkeen kuoroa johti Kari Ala-Pöllänen, joka vuonna 1994 siirtyi toisen maineikkaan lapsikuoron, Tapiolan Kuoron johtajaksi. Vuodesta 1994 vuoteen 2008 kuoroa johti myös säveltäjänä kansainväli­sesti tunnettu kuoronjohtaja Pekka Kostiainen. Vox Aurea onkin monien Kostiaisen kuoroteosten arvostettu tulkitsija.

Musiikkipedagogi ja kuoronjohtaja, FL Sanna Salminen valittiin kuoron johtajaksi vuonna 2009. Salminen on tehnyt Kostiaisen kanssa yhteistyötä kuoron hyväksi jo aiemmin kuoron pitkäaikaise­na ää­nenmuodostajana ja varajohtajana. Kuorotyön lisäksi Salminen toimii Jyväskylän yliopistossa musiikin pedagogiikan opettajana.

Vox Aurea -kuoro on kuulunut maailman lapsikuorojen kärkeen jo lähes 50 vuoden ajan. Kuoro on konsertoinut eri puolilla kotimaata ja valloittanut yleisönsä myös muualla Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Afrikassa. Kuoro on levyttä­nyt tyylillisesti monipuolista musiikkia koko toimintansa ajan. Viimeisin levy, Aalloilla, on vuodelta 2014 ja sisältää kansanmusiikkivaikutteisia kappaleita eri puolilta maailmaa.

Vox Aurea -kuorossa laulaa tällä hetkellä noin 50 11-18 -vuotiasta lasta ja nuorta. Laulajat valitaan kuo­roon pääsykokeen perusteella.

Vox Aurea -kuoro tarjoaa kuorolaiselle ammattiohjauksessa kuorolaulun harrastamismahdolli­suuden ja sen kehittämisen musiikillisesti aina kansainväliselle tasolle asti. Vox Aureassa lau­laminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä työtä. Työskentely ammattiohjauksessa tukee monin tavoin nuorten kasvua sekä musiikillista osaamista - monille kuo­ron laulajille musiikista on tul­lut ammatti tai ainakin elinikäinen harrastus. Kuorossa syntyneet ystävyyssuhteet kantavat pitkälle aikuisuuteen.

 

 

19. Jyväskylän Naislaulajat

Jyväskylän Naislaulajat on yksi Jyväskylän pitkäikäisimmistä kuoroista. 65-vuotiaanakin laulua ja naurua riittää: tässä kuorossa lauletaan tosissaan, mutta osataan myös ottaa ilo irti tilanteen mukaan. Lähes neljääkymmentä naislaulajaa yhdistää palava laulamisen halu, yhdessä oppiminen ja terveen kunnianhimoinen suhtautuminen kuoroharrastukseen.

JNL osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin kuorotapahtumiin. Kuluneena kesänä konsertoimme Barcelonassa "The 11th World Symposium on Choral Music" -festivaalilla. Vuonna 2015 esiinnyimme kuorokatselmuksessa Lahdessa Suomen Naiskuoroliiton 70-vuotisjuhlien yhteydessä ja osallistuimme menestyksekkäästi CantaRode -kuorokilpailuun Hollannissa. Jyväskylän Naislaulajat oli paras naiskuoro ja kokonaiskilpailun neljäs.

Kuoron toimintaa voi seurata Facebook -sivulla Jyväskylän Naislaulajat, ja levyjä sekä musiikkivideoita voi kuunnella Spotifyssa ja Youtubessa.

Kuva: Iida Liimatainen



 

20. Kamarikuoro Cantinovum

Vuonna 1989 perustetun Kamarikuoro Cantinovumin tavoitteena on tehdä taiteellisesti korkeatasoista musiikkia ja kehittää kuoron moni-ilmeistä sointia. Kuoron noin 30 laulajasta suurin osa opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tai Jyväskylän yliopistossa, mutta kuorossa laulaa opiskelijoiden lisäksi myös useita intohimoisia kuorolaulun harrastajia. Cantinovum toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun edustuskuorona ja kuoroa johtaa JAMKissa kuoronjohdon lehtorina toimiva Rita Varonen. Cantinovumin latinankielinen nimi tarkoittaa uutta laulua ja nimensä mukaisesti Cantinovum on ehtinyt vuosien varrella kantaesittää jo kolmisenkymmentä uutta teosta. Cantinovum on julkaissut neljä levyä, joista viimeisin, Joutuos jouluyö, julkaistiin marraskuussa 2014. Kuoro on tehnyt lukuisia konserttikiertueita ulkomailla ja osallistunut menestyksekkäästi niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin kuorokilpailuihin.

Cantinovumin syksyn 2017 ohjelmassa on 100 kauneinta kuorolaulua -konserttiin osallistumisen lisäksi Suomi 100 -juhlavuoden Cantinovum ja Ystävät -tapahtuma sekä joulukuussa joulukonsertit Jyväskylässä ja Muuramessa.

Lisätietoja:

www.cantinovum.fi

https://www.youtube.com/user/cantinovumchoir

https://www.facebook.com/pages/Cantinovum/178659868841895?fref=ts

Kuva: Iida Liimatainen